Tradition Hotel Kultahovi

Revontulet – Kuovsâkkâsah

 

 

 

Revontulet ovat ilmiö, josta Lappi parhaiten tunnetaan maailmalla. Inari sijaitsee nk. revontulivyöhykkeellä ja meillä revontulia esiintyy noin 200 päivänä vuodessa, joista osa toki näkymättöminä valoisaan kesäaikaan.

Revontulivyökyke

Revontuliovaali on soikionmuotoinen alue maapallon magneettisten napojen ympärillä, missä esiintyy aina revontulia. Se on keskimäärin noin 2000 km etäisyydellä magneettisesta navasta. Ovaali laajenee ja supistuu pohjois-eteläsuunnassa magneettisen aktiivisuuden mukaan. Kun revontulien aktiivisuus on tavanomaisella tasolla, Inari osuu tämän revontulivyöhykkeen keskelle ja tästä syystä revontulet ovat yleisiä alueellamme. Jos ovaali laajenee kovin suureksi korkean aktiivisuuden myötä, se siirtyy samalla kohti etelää. Minimissään ovaali sijaitsee Inarin pohjoispuolella.

Auringon aktiivisuus

Auringonpilkut liittyvät revontulen esiintymiseen sillä juuri auringonpilkut lisäävät auringosta lähtevien sähköisten hiukkasten määrää, jotka aiheuttavat revontulet osuessaan ilmakehäämme. Auringonpilkkujen määrä vaihtelee noin 11 vuoden sykleissä ja näistä käytetään usein nimityksiä revontulimaksimi ja –minimi. Auringonpilkut eivät  ole kuitenkaan ainoa asia, mikä vaikuttaa revontulien esiintymiseen varsinkaan pohjoisilla alueilla. On itse asiassa todettu, että aivan pohjoisimmilla alueilla, esimerkiksi Huippuvuorilla, vaihtelu ei vaikuta revontulien esiintymiseen laisinkaan. Sen sijaan eteläisimmillä alueilla revontulet ovat minimin aikaan harvinaisia. Maan magneettikentän häiriöisyys ja aurinkotuulen voimakkuus ovat muita vaikuttavia tekijöitä. Aurinkotuuli tuo auringon hiukkaset kohti ilmakehäämme ja magneettikentän häiriöisyys imee niitä kohti maapallon napoja. Auringon pinnassa olevassa kuumassa kaasukehässä, auringon koronassa on todettu olevan pysyvämpiä aukkoja revontuliminimin aikana, jolloin hiukkasvirta pääsee tasaisemmin virt

 

aamaan aurinkotuulen mukana kohti maata.

Tilastollisesti revontulien esiintyminen on vuoden aikana yleisintä syys- ja kevätpäiväntasauksien yhteydessä noin kuukauden ajan.  Tämä johtuu siitä, että maapallon asento aiheuttaa maan mangneettikentän suojauksen heikkenemisen, jolloin aurinkosta tuleva hiukkasvirta pääsee ilmakehään helpommin.

Revontulikameramme

Hotellimme katolla sijaitsee revontulikameramme, joka ottaa ylläolevasta taivaankannesta 360° valokuvan minuutin välein. Kuva välittyy televisioihimme niin ravintolassa kuin hotellihuoneissamme. Päivittyvästä kuvasta voimme sisätiloissa seurata seuraavia asioita:

  1. Näemme kuvasta , millainen sää Inarissa vallitsee. Jos kuva on vaaleanharmaa, on Inarissa pilvistä. Jos kuva on musta ja siinä on pieniä vaaleita pilkkuja, katsomme kirkasta taivasta ja tähtiä.
  2. Kun revontulet alkavat taivaalla kehittyä, näemme ne ensin ohuena vaaleana viivana, joka kulkee yleensä taivaankannen poikki suuntaan tai toiseen. Voimme odottaa muutaman minuutin päivittyviä kuvia ja seurata sitä, milloin revontulet voimistuvat. Voit pistäytyä ulkona vilkaisemassa, miltä tilanne näyttää.
  3. Kuvasta näkyy hyvin selkeästi, milloin aktiivisuus on voimakasta ja silloin viimeistään on aika pukea lämmitä ylle ja siirtyä ulos.
  4. Kameramme on herkkä, joten sen kuva näkyy sillon, kun ulkona on tullut kunnolla pimeää.

Millainen paikka on ideaali revontulien näkemiselle?

Revontuliovaalin lisäksi myös moni muu asia vaikuttaa revontulien näkemiseen tietyllä alueella. Pienillä paikkakunnilla kuten Inarissa ei ole kovin paljon valosaastetta, joten katuvalojen loisteesta on helppo siirtyä syrjään ihailemaan taivaan näytöstä. Inarin kylässä löytyy monta hyvää katselupaikkaa, joihin ei ole pitkä matka. Hotellimme takana olevalla Juutuanjoen törmällä ei ole valosaastetta, maisemavalomme sammutamme heti kun huomaamme taivaalla tapahtua. Läheisellä Juutuanvuonon lahdella Inarijärven jäällä käy talviaikaan kuhina kun kylän turistit nauttivat avarista taivasnäkymistä. Hotellin lähellä oleva tulistelupaikka ns. Onnenkukkulan takana on myös mainio katselupaikka. Oi Juutua-polulle voi myös lähteä iltakävelylle ja polulla olevat himmeät valot eivät estä revontulien ihailua.

Paikallisilmasto vaikuttaa suuresti siihen, kuinka usein saamme nauttia pilvettömistä öistä. Inarin sijainti sisämaassa sekä Inarijärven läheisyyden aiheuttama mikroilmasto edesauttavat tätä asiaa. Pohjoismaissa on talven aikana vallassa matalapainevoittoinen ilmasto mikä aiheuttaa runsaita sateita. Talviset saderintamat saapuvat kohti Inaria yleensä lounaan suunnasta mutta useimmiten heikkenevät lähestyessään Saariselän ja Hammastunturin tunturivyöhykkeitä tai ajautuvat ne kohdatessaan kohti itää.

Revontuliaktiviteetit

Sääennuste vaikuttaa siihen, mikä aktiviteettia suosittelemme asiakkaillemme.  Mikäli sääennuste lupaa pilviä, suosittelemme revontulien metsätämistä autolla. Inarin kylä sijaitsee loistavalla paikalla, sillä kylästämme voi suunnata kaikkiin ilmansuuntiin etsimään kirkasta taivasta.

Mikäli sää Inarissa on kirkas, voit nähdä revontulia helposti myös omatoimisesti hotellin lähialueilla. Mikäli toiveenasi on etenkin valokuvata revontulia, suosittelemme esimerkiksi revontulileiriä, mikä sijaitsee valosaasteettomalla alueella. Myös muut safarit vievät sinut pois kylän valoista ja niihin kuuluu myös muuta mukavaa tekemistä, esimerkiksi kelkkailua, lumikenkäilyä tai poroajelua.

Tutustu revontuliohjelmiin tästä

Revontulitarinat

Suomalaisessa folkloressa revontulet syntyvät kun kettu pyyhkäisee tuuhealla hännällään valot taivaalle, mistä ilmiön nimikin on saanut alkunsa. Saameksi revontulet ovat kuovsâkkâsah ja saamenkielten professori Pekka Sammallahti on arvellut nimen liittyvän kuukkeliin (kuávská). Linnun kirjava höyhenpeite muistuttaa revontulien värejä ja pyrähtely revontulten liikettä. Kolttasaamelaiset uskoivat, että punaiset revontulet ovat syntyneet verestä, joka vuoti Náinâs-nimisen taruhenkilön jalkaan tulleesta haavasta.

Revontuliin liittyy alueellamme useita käyttäytymissääntöjä. Revontulia ei saa kiusata esimerkiksi viheltelemällä tai ne saattavat laskeutua alas ja napata sinut mukaansa. Muutoinkin revontulia pitäisi ihailla rauhallisesti käyttäytyen ja hiljaa. Usein kuulemme innonkiljahduksia ulkoa mutta ei tämä haittaa. Ymmärrämme kyllä, että tämän hienon luonnonilmiön vihdoin kokiessaan on vaikeaa hillitä itseään.

Revontulia on tutkittu lukemattomista eri näkökulmista.  Viime vuosina on tutkittu mm. sitä, kuuluuko revontulista ääntä. Isä-Reinon kertomusten mukaan revontulet voivat paukkua ja rätistä ja myös joskus haista palaneelle. Ainakin äänistä on myös tieteellisiä havaintoja.

Kaisu kertoo: ”Tapasin englantilaisen mieheni Leen ensimmäistä kertaa täällä Inarissa, vuonna 1994 viimeistä edellisen revontulimaksimin aikana. Syksyn aikana oli nähty monia hienoja revontulia mutta tuolloin eivät revontulet olleet vielä matkailijoiden tiedossa japanilaisia lukuun ottamatta. Lee oli tullut opiskelijakavereidensa kanssa lyhyelle Lapin reissulle. Saavuttuaan Inariin kaverit alkoivat katsoa telkkaria. Lee ajatteli, ettei hän ainakaan televisiota tänne ole tullut katsomaan. Hän lähti läheisestä retkeilymajasta ulos tutustumaan lähiympäristöön ja näki miltei heti hienot revontulet Inarin taivaalla. Esitys oli niin vaikuttava, että Lee lähti etsimään puhelinta, jotta voisi kertoa kotiväelle tapahtuneesta. Hän huomasi Kultahovin kolmionmuotoisen valokyltin ja lähti suunnistamaan sitä kohti. Sisältä löytyi puhelin ja baaritiskin takaa tuleva vaimo, eli minä.”